Camino Mozarabe ja Sevillasta alkava Camino via de la Plata (johon Camino Mozarabe yhtyy Meridassa) ovat vanhimmat Santiago de Compostelaan johtavista pyhiinvaellusreiteistä. Näihin reitteihin yli tuhannen vuoden historia ja monet valloitukset ovat jättäneet merkkinsä. Roomalaisten miehityksen aikana rakennetut tiet ja kiviset sillat ovat edelleen vaeltajien asteltavina. Samoin 700-luvulla maurien aloittama Iberian niemimaan miehitys jätti alueelle runsaasti jälkiä arabi- ja muslimikulttuurista. Maurit tekivät esimerkiksi Cordoban kaupungista oman pääkaupunkinsa. Cordoban katedraali rakennettiin alun perin moskeijaksi. Satoja vuosia myöhemmin, valtasuhteiden vaihduttua siitä tehtiin katolinen katedraali. Cordoba vallattiin takaisin maureilta noin viisisataa vuotta myöhemmin ja vasta vuonna 1492 maurit saatiin vetäytymään lopullisesti Espanjasta Pohjois-Afrikkaan. Tätä yli 700-vuotisen miehityksen päättymistä espanjalaiset kutsuvat juhlallisesti reconquistaksi eli uudelleenvalloitukseksi.

Gibraltarin salmen yli tulleet islamilaiset maurit tulivat Iberian niemimaalle vuonna 711 ja alkoivat vähitellen edetä pohjoiseen. Siihen saakka aluetta hallinneet länsigootit eivät kyenneet vastustamaan maurien etenemistä ja 700-luvun lopulla yli 70 % Iberian niemimaasta oli uusien miehittäjien hallussa. Vain pohjoiset Asturian, Cantabrian ja Baskimaan alueet jäivät maureilta valtaamatta. Uudet isännät antoivat uudelle reviirilleen nimen al-Ándalus. Nimi periytyi myöhemmin Espanjan eteläisimmän alueen Andalusian nimeksi. Umaijadi-yhteisön hallitsija Abd ar Rahman III (891-961) julisti Cordobaa ympäröivän al-Andalusin kalifaatiksi ja teki Cordobasta maurien uuden pääkaupungin. 

Uusi hallinto alkoi tehdä Cordobasta sivistyskeskusta - kaupunkiin kutsuttiin ja koottiin silloisen maailman "viisaita miehiä", tutkijoita ja opettajia. Nykyisessä islamin ja islamilaistenpelkoisessa maailmassa on hyvä muistaa että silloin, ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella tunnetun maailman sivistyskeskuksia olivat Bagdad, Kairo ja Cordoba. Vuoden 1000 tienoilla Cordobassa oli esimerkiksi Euroopan suurin ja yksi tunnetun maailman suurimmista kirjastoista puolen miljoonan niteen voimin. Cordobassa oli katuvalot 700 vuotta ennen kuin esimerkiksi Lontoossa ja Pariisissa. Muslimit toivat myös arabialaisen numerojärjestelmän Iberian niemimaalle ja Eurooppaan. Siihen asti käytössä ollut roomalainen numerojärjestelmä oli kömpelö esimerkiksi kaupankäynnin välineenä. Tähtitiede, lääketiede ja matematiikka olivat hallitsevia tieteitä. Niinpä myös navigointitaidot tuotiin maurien mukana. Kun Kolubus lähti etsimään Intiaa (päätyen Amerikkaan) vuonna 1492, hänellä oli käytössään muslimien Eurooppaan tuoma navigointiväline astrolabi. Lisäksi useat hänen purjehduksensa suunnistajista oli muslimeja tai heidän jälkeläisiään. 

Tämän paivän "maahanmuuttokriittisten" voi olla vaikea uskoa sitä, että nuo maurimuslimien miehityksen vuosisadat olivat Iberian niemimaan kristityille ja juutalaisille rauhanomaisen rinnakainelon aikaa. Islam oli yhteiskunnan hallitseva voima - silti kristityt saivat elää rauhassa eikä juutalaisiakaan vainottu, kuten muualla Euroopassa silloin tehtiin. Tuohon aikaan ajateltiin, että "kirjauskovat" voivat elää keskenään yhteisymmärryksessä. Tässä suhteessa rauhanomaisen rinnakkainelon tilanne alkoi muuttua siirryttäessä toiselle vuosituhannelle. Ensimmäinen tekijä oli maurien avukseen kutsumien berbereiden tekemä vallankaappaus. Berbereiden tavoitteena oli taas puhdasoppisen islamilaisvaltion rakentaminen. Toinen tekijä oli 1400-luvulla katolisen kirkon kuningas Ferdinand II:n tuella käynnistämä inkvisitiolaitos, joka myös tehtiin harhaoppisuuden kitkemiseksi. Tämän kohteeksi joutuivat erityisesti juutalaiset, joita kidutettiin, tapettiin ja poltettiin roviolla tuhansia.
Säälimättömät vainot syntyivät tässäkin tapauksessa yksittäisten ryhmien halusta saada ja säilyttää yhteiskunnallista valtaa - uskonto (islamin tai kristinuskon tulkinta) otettiin vallan lyömäaseeksi. Tämä on nykyisenä modernin ajan kansanvaellusten aikana syytä jälleen muistaa. Vainoajina olivat vallanhaluiset ryhmät, eivät uskonnot tai rodut.

Camino Mozarabe alkaa Malagasta (tai Granadasta), yhtyy Meridassa Sevillasta alkaneeseen Camino via de la Plataan, etenee pohjoista kohden kunnes Granja de Moruelassa vaeltaja joutuu tekemään valinnan; kääntyäkö länteen Ourensen kautta Santiagoon vai jatkaako edelleen pohjoiseen Astorgaan ja liittyy siellä idästä tulevaan tunnetuimpaan ja suosituimpaan Camino Francais -reittiin ja kääntyy siitä länteen Santiagoa kpohti.

Minun vaellukseni tulee kulkemaan reittiä Malaga - Cordoba - Merida - Astorga - Santiago de Compostela.