"... Käsien ja jalkojen syke täytti kadut,
öljy valui kauhoihin.
perunoiden houreista norsunluuta,
tomaatteja tomaattien perään, mereksi asti."...
(Pablo Neruda kokoelmassa Andien mainingit, Suomennos muistaakseni Matti Rossi)
Näin hehkutti chileläinen Ricardo Neftali Reyes Basualto eli myöhemmältä nimeltään Pablo Neruda Madridin katujen kiihkoa 80 vuotta sitten juuri ennen Espanjan sisällissodan alkua. Samassa runossaan hän kyllä myöhemmin ilmaisee sisällissodan puolensa ja antaa huutia kenraali Francon fasisteille:
"... Kenraalit, petturit,
katsokaa, mitä te teette kauniille maalleni,
katsokaa, mitä te teette minun Espanjalleni."...
Tänä aamuna muutama kilometri Medellinin jälkeen ilman valtasivat valtavan teollisuuslaitoksen työn äänet; voimakkaat puhallukset, jyske, lukuisten trukkien sähköinen ääntely ja jatkuva kohina. Vastaan tuli suuri tomaattien jalostustehdas. Ja ympärillä levisivät tietysti silmänkantamattomiin tomaattipellot, joilta sadonkorjuu oli loppuvaiheessa. Sepä oli mielenkiintoisia ajatuksia herättävä näky. Vielä korjaamattomilla pelloilla tomaattitertut makasivat varsineen vielä maassa. Korjukoneiden ja parityönä vieressä kulkevien traktoreiden armeija teki työtään. Ensin varsinainen korjuukone ahmi sisälleen tomaatit varsineen ja saman tien työnsi yhtenä vihreänä kaarena varret takaisin pellolle. Tomaatit puolestaan löysivät tiensä laitteen liukuhihnalle, josta ne sitten punaisena virtana lensivät vieressä matelevan traktorin korkealaitaiseen peräkärryyn. Todellakin tomaatteja tomaattien perään, mereksi asti. Sieltä ne sitten aikansa kuluttua tulevat vastaan Säynätsalon S-marketin vihannestiskillä tai ketsuppina kuusamolaisessa McDonaldsissa.
Tänään iltapäivällä viiden maissa tulin vaellukseni yhteen käännekohtaan. Täällä Meridassa Sevillasta etelästä pohjoiseen edennyt Camino via de la Plata ja kaakkoisesta Malagasta luoteeseen edennyt Camino Mozarabe yhtyvät Meridassa. Tämä antaa yhden syyn pieneen yhteenvetoon tähänastisesta.
* Malagasta lähtien matkaa on tehty 19 päivässä 441 kilometriä eli yli kolmasosa. Santiago de Compostelaan on vielä matkaa 799 kilometriä.
* Näin alkusyksystä vaeltajia Camino Mozarabella on vähän. Malaga - Cordoba - välin kanssani kulkenut Elisabeth oli ainut kohtaamani pyhiinvaeltaja. Cordobasta tänne Meridaan olen kulkenut muita vaeltajia näkemättä. Toki lukuisan määrän sympaattisia ja aina auttavaisia espanjalaisia. Meridan albergaan tullessani paikkaan oli tullut jo neljä muuta vaeltajaa (Camino via de la Platalta). Camino Mozarabella enemmän vaeltajia on huhti-toukokuulla ja syyskuun lopulta lokakuun lopulle. Andalusian kesähelteet ovat tälle ymmärrettävä syy.
* Vierailijoitten määrä blogissani on ollut minulle erittäin suuri yllätys. Koko 19 vaelluspäivän aikana blogiani on käyty katsomassa 2352 kertaa! Se tekee miehen onnelliseksi tätä kirjoittaessaan meridalaisen pubin rustiikkisessa nurkkahuoneessa. Suomesta sivuilla on käyty 1910 kertaa, Espanjasta 160 kertaa, USA:sta 131 kertaa, Maltalta 48 kertaa, Ranskasta 22 kertaa, Belgiasta 18 kertaa, Fidzi-saarilta 16 kertaa, Ruotsista 5 kertaa, Virosta 4 kertaa ja Norjasta 4 kertaa. Tämä on todella innostavaa. Erityisesti haluan kiittää blogiini kommentteja esittäneitä henkilöitä. Sekin tuntuu mukavalta.
12.09.16 Merida. Today Medellin - Merida 41 km.
"... The pulse of hands and feet occupied the streets,
oil was poured on buckets,
the lunatic ivory of potatoes,
tomatoes, tomatoes after tomatoes, until ocean of tomatoes"...
This is how a chilean poet Pablo Neruda described his passionate impressions of streets of Madrid 80 years ago just before the Civil War in Spain. I apologise my poor translation of the poem.
After some lines he chooses his side and send his message to Generalissimus Franco:
"... Generals, traitors,
look, what you have done to my beautiful country,
look, what you have done to my Spain"...
This morning, a couple of kilometers after Medellin sounds of industry began to dominate the air. A huge factory for tomates aroused in front of me with its wissles, blows, sounds of tens of electrick trucks moving barrels and huge boxes from place to another. When walkin on there were tomato fields everywhere. Season for tomato harvesting was almost at its end. Most fields have been done already. many fields still under work. An army of big automatic machines sucked tomatoes and its green blades inside and immediately a green blow of blades was blown on the field again. At the same time a flow of red tomatoes started to run on a convoy belt and were shooted in a huge trailer drawn by a tractor. Really, tomatoes after tomatoes, until an ocean of tomatoes.
This afternoon I came to a certain turning point of my camino. Here in Merida routes of Camino via de la Plata (begins in Sevilla) and Camino Mozarabe (beginning in Malaga or Granada) join. It is time for a brief summary.
* So far I have been walking 441 km from Malaga in 19 days, more than a thírd part of the whole camino. To Santiago I still have to go 799 km.
* This time of the year only a few pilgrims do Camino Mozarabe. I have met only Elisabeth, a Danish lady, with whom I walked from Malaga to Cordoba. Since that I have been walking alone. In early spring and late autumn Camino Mozarabe is more popular.
* The number of visitors in my blog has been a very positive surprise for me. So far 2352 visits has been done. The number is for sure more than I could expect. Thank You for that. There are 1910 visits from Finland, 160 visits from Spain, 131 visits from USA, 48 visits from Malta, 22 visits from France, 18 visits from Belgium, 16 visits from Fidzi.islands, 5 visits from Sweden, 4 visits from Estonia and 4 visits from Norway. This is really inspiring. I want to thank all those who have commented my blog. Thank You. My camino goes on.
Aamiainen Medellinissä Casamicaelassa Axelin kanssa kesti juttujen kanssa mukavan tunnin. My breakfast in Medellin in Casamicaela lasted an hour - because of interesting talks with Axel, the host. |
Näkemiin Medellin, linna vartioi. Goodbye Medellin, the Castle secures the safety. |
Sata metriä kävelyä varjossa. Siitäkin kannattaa nauttia. One hundred meters walking in shade. Enjoy it. |
Kiitos blogista, matkaa on ollut mukava tehdä seurassasi uudelleen ja blogia on ollut ilo lukea ja katsella kuvia. Yllättävän paljon ihmiset ottavat kuvia tismalleen samoista paikoista ja maastonkohdista. Mozárabelta ei ole kovin montaa blogia suomeksi, englanniksi WP:n puolella enemmän. En halua olla ilon pilaaja, mutta Bloggerin tilastoihin kannattaa suhtautua hieman varauksella. Mikäli et ole tutkaillut liikennettä Analyticsin avulla, niin on hyvä tietää, että pääosa Bloggerin tilastoimista vierailuista on bottien, siis erilaisten verkossa toimivien robottien esim. hakukonerobottien muutaman sekunnin vierailuja, niillä kerätään verkosta monenlaista tietoa ja monenlaisiin tarkoituksiin, myös hämäräperäisiin. Liikenteen lähteisiin voi ilmaantua mitä mielenkiintoisimpia sivuja, kaikkien auki klikkaamista en suosittele.
VastaaPoistaKiitos jälleen kerran kommentistasi ja varoituksestakin. Tämä blogi on ensimmäinen kirjoittamani. Siksi siihen suhtautuu vähän kuin lapsi jouluun - innokkaana odottaen ja toivoen. Boteista olen hatarasti etukäteen ollut tietoinen. Samaan aikaan toisaalta tiedän ison joukon ystäviäni kotimaasta, pohjoismaista sekä niinkin eksoottisista maista kuin Malta ja Fidzi-saaret seuraavan blogiani. Se tietysti tuntuu mukavalta. Jatka kommentointiasi. Sekin tuntuu mukavalta. Päätin tämän päivän lenkkini Aljuceniin, 18 kilometrin päähän Meridasta. Kaksi kilometriä sitten työmihet olivat viimeistelemässä komeaa uutta rakennusta, jonka kyljessä luki Alberque Municipal. Ja täällä Aljucenissa istun erittäin kodikkaan yksityisen albergan patiolla tätä kirjoittamassa. Siistit, kodikkaat paikat, pyykkikone hurisee vieressäni hikisiä vaatteita puhtaiksi ja jääkaapista eurolla ostettu olut maistuu päivän palkkiona. Vuodesta 2008 joka kesä caminoja kulkeneena voi sanoa albergojen tason nousseen kovasti ainakin tällä reitillä.
VastaaPoista