Tiistai 20.09.16. Fuenterroble de Salvatierra. Eiliset kilometrit tuntuivat jäsenissä aamulla. Fyysisen jäykkyyden lisäksi mukana oli vähän tilanteeseen liittyvää vaivautuneisuuttakin. Tällainen ryntäileminen ei oikein kuulu caminolle. Kun mies lähtee aamupimeässä liikkeelle kuin silmälaputettu ravihevonen, puskee päivän eteenpäin autotien laitaa, metsäpolkuja ja taas autotien laitaa vain kilometrien saalistaminen mielessään, silloin ei oikein näe eikä aisti. Tähän punnertamiseen tajunta ehdi mukaan. Toki sillä ja tämän päivä neljälläkymmenellä kilometrillä sain järjestettyä tulevien kolmen viikon päivät paljon, paljon leppoisammiksi. Sekin on hyvä se. Mutta eilen oli eilen ja nyt tämä päivä on läsnä.

Tuesday 20.09.16 Fuenterroble de Salvatierra. Those 50 kilometers had left their traces in my body - it was obvious in the morning. Besides this physical consequence I felt myself a little annoyed. Yesterdays rushing is something that You are not supposed to do in the camino. When a man starts his diesel in the dark in the morning like a race horse without seeing left or right and only greedy for kilometers, he cannot see or experience. The mind is not fast enough to adapt itself to this race. And experiencing is he first priority for me in caminos, not the kilometers. Of course was able to arrange by that and today´s 40 kilometers much easier and more comfortable days for the three remaining weeks. That is a good thing for sure. But yesterday was yesterday and today is present. Let us go for it.

Muutama kilometri Aldaenueva del Caminon jälkeen vaeltaja kohtaa ongelman. Tutut Camino via de la Platan kiviset kuutiot ohjaavat vaeltajan asvaltilta metsäpoluille. Samaan aikaan seitsemän asvalttiin suhautettua nuolta opastaa jatkamaan autotien reunaa. Kannattaa tällä kertaa totella nuolia. Metsäpolkua kulkeva caminoreitti on noin puolen kilometrin jälkeen tiheässä piikkipensaikossa kokonaan tukittu risuilla ja muulla puutavaralla. Syy jää tuntemattomaksi. Parin kilometrin jälkeen autotiellä tulevat vastaan taas tutut keltaiset nuolet, jotka seuraavien parin kilometrin jälkeen vievät taas metsäpoluille.

After a couple of kilometers from Aldaenueva del Camino a pilgrim meets a problem. Grey stone qubes lead a pilgrim to paths and at the same time seven arrows on the asphalt recommend to go on following the tarmac road. It is good for you to obey the arrows. The official camino route (going to the path on right) is after about 500 meters totally blocked by bushes and all kinds of woods. Why, I cannot know. If You go on on shoulder of the road after a couple of kilometers you meet again those beloved yellow arrows, which will again after a couple of kilometers ask you to leave the road on paths.

Pituudestaan huolimatta tämä päivä oli miellyttävä päivä. Tänään vaihtui provinssi Extremadurasta Salamancan provinssiin. Reittimerkintöihin rajan ylittäminen teki myös muutoksen. Tutut ja turvalliset keltaiset nuolet ovat edelleen niitä, joita silmä näkee ja haluaa nähdä. Extremadurasta tutut harmaat kivikuutiot nyt taakse ja nyt kulkusuuntaa vaeltajalle näyttävät siistit ruskeat puupylväät keltaisine kolmioineen.

In spite of today´s 40 kilometers today was a pleasant day. Today I crossed the border of a new province from Extremadura to province of Salamanca. That is seen also with signalling the route. Those safe and beloved yellow arrows are still those a pilgrim sees and want to see. But grey big stone cubes are now history and new brown wooden poles with yellow triangles and shell symbols point us the way to go.

Salamancan provinssiin tultaessa ensimmäisenä on Bejarin kunta, joka on todella panostanut vaeltajien historian tuntemiseen. Vaeltaja kokee kulkevansa läpi elävän arkeologisen museon. Roomalaisten aikaisia millarioita, roomalaisten ja myöhempien aikalaisten rakentamia siltoja, avattuja arkeologisia kaivauksia ja muita historiallisia nähtävyyksiä riittää. Eikä vain nähtävyyksiä vaan kunta on pystyttänyt jokaisen nähtävyyden viereen kiiltävästä teräksestä esittelytaulut teksteineen ja monivärikuvineen. Tätä materiaalia täällä todella riittää. Kaikkia kaksituhatta vuotta vanhoja roomalaisten kilometripylväitä ei kaikkia ole edes viitsitty museoida. Muutamia niitä näkyy edelleen vanhaa kiviaitaa tukemassa myöhempien sukupolvien kierrättämänä. Reitti kulkee mukavia polkuja paljon suurten puitten varjostamissa lehvistöissä. Sitä on mukavaa askeltaa.

When reaching the province of Salamanca the first municipality is Bejar, that has really invested to hiker information. A hiker feels like she/he is walking through a living museum of history and archeology. Roman millarios, bridges, opened archeologigal excavations and many other historical objects are seen. The municipality has completed these attractions by well designed information tables made of bright steel. A lot of the route can be walked in shade of big trees inside the green. There steps are pleasant to take.

Puente de Magdalena, Magdalenan silta 1300-luvulta. Puiden varjossa tumma virta solisee hiljaa sillan alla. Rauhoittavaa. - Puente de Magdalena, the bridge of Magdalena of 13th century. In shade of trees black river is gliding slowly under the bridge. So peaceful and relaxing.

Kaksi millariota ja Bejarin kunnan hieno esittelytaulu. Erinomaista kulttuurityötä. - Two millarios and a steel informationtable by the Municipal Bejar. Excellent service for a hiker.