04.10.16 Triacastela. Kuten arvata saattaa, tämän päivän reilun kahdenkymmenen kilometrin matka tultiin alaspäin O´Cebreiron huipulta. O´Cebreiron pikkukylästä jäi hieman ikävä vaikutelma. Pienestä, sinänsä pittoreskista kylästä on tullut pyhiinvaeltajien rahastamisen paikka. Kylässä on kyllä hienoja vanhoja kivirakennuksia, vankkaseinäinen vanha kivikirkko fantastisten vuoristomaisemien keskellä. Mutta se kaikki muu on rakennettu palvelujen ja schnik-schnakin (matkamuistojen) myymiseen pyhiinvaeltajille. Alberga täyttyy pian. Sen jälkeen onkin vaeltaja joko pakoitettu ostamaan itselleen ylihinnoitellun hostel-vuoteen tai vaeltamaan väsyneenä eteenpäin.

Aamulla matka Triacastelaan olikin sitten näkymiltään komea. Tasaista laskeutumista vuorilta alamaihin nousevan auringon valossa. Suuri pyhiinvaeltajapatsas Alto San Roguessa katsomassa laaksoon ja menosuuntaan ja pikkukylät kahviloineen polkujen varsilla. Siitä on helppoa kulkea, pysähdellä ja jatkaa matkaa.

Vanha ja uusi pyhiinvaeltaja Alto de San Roguella. - An old and modern Pilgrim on Alto de Saqn Rogue. 

Tänään Triacastelassa sain vastaanottaa miellyttäviä vieraita Suomen Lapista. Sisareni Saija ja hyvä ystävämme Päivi tekivät ensi monimutkaisen matkan napapiirin tuntumasta ensin Helsinkiin, sieltä Madridiin, sieltä Santiagoon ja sieltä bussilla Lugoon ja loppumatka taksilla Triacastelaan. He aloittavat ensimmäisen caminokokemuksensa kanssani huomisaamuna. Se tuntuu mukavalta. Mukavalta tuntuvat myös veljeni Hannun lähettämä erittäin lappilainen tuliainen. Se oli tietysti kuivattua poronlihaa eli kuivaalihaa ja työvälineeksi tietysti lappilainen puukko. Jess! Kyllä tuntuu kotoiselta. Lämmin kiitos, veljeni Hannu. Ehkä järjestämme huomenna Sarriassa mukavan suomalaisen hetken tuliaistesi ja kansainvälisten vieraitten kanssa.

Today in Triacastela I had a pleasure to meet very good friends from Finland. My sister Saija and a very good friend Päivi there from very north by the Polar Circle did first a very complicated trip  from Lapland to Helsinki, then to Madrid, from there to Santiago, from there by bus to Lugo and the rest of the trip by taxi to Triacastela. These two ladies will start their first camino experience with me tomorrow morning. I really like it. They brought me a very lovely present of my brother Hannu. A very specially produced reindeer meat dried in cold, clean and sunny finnish winter wind for about a month. We call this special meat in Lapland drymeat. That present has a small knife included to cut that meat. Great! I feel like home! Thank You my dear brother Hannu. Maybe we shall arrange a nice international moment tomorrow with your present in Sarria albergue.